Jaron SLO:t Erik Forss ja Olli Nevala näkevät positiivisen trendin kiinnostuksessa seuraa kohtaan. He eivät usko, että Jarosta on koskaan puhuttu niin paljon kuin nyt.
Kun Futisextra viimeksi kirjoitti Jaro Supporters -kannattajaryhmästä kesällä 2023, se toivoi ryhmän vetäjiltä nuorentumista ja kasvua.
Tavallaan se tuntuu kaukaisemmalta kuin se todellisuudessa on. Jaro taisteli välttääkseen putoamisen toiseksi korkeimmalta sarjatasolta, ja vierasotteluissa kannattajien määrä mahtui usein yhteen autoon.
– Vuonna 2023 Jaro ei menestynyt kovin hyvin, mutta jo vuonna 2024 tunnelma muuttui nopeasti positiivisemmaksi, ja se huipentui tietysti liigakarsinnoissa Lahtea vastaan. Kiinnostuksen kasvu johtui tietysti siitä, että urheilullisesti meni paljon paremmin, mutta ehkä myös muut tekijät vaikuttivat, kuten se, että Project Liv Arenan rakentaminen oli lopulta tulossa toteutumaan, sanoo Erik Forss, joka palasi viime kaudella SLO:ksi, Supporter Liaison Officeriksi, yhdeksän kauden tauon jälkeen. Vuonna 2025 hän jakoi tehtävän Petter Brunellin kanssa, joka monen vuoden jälkeen on tänä vuonna korvattu Olli Nevalalla.
Mikä SLO on ja mitä se tekee, on varmasti epäselvää joillekin lukijoille, joten annamme Erikin ja Ollin kuvailla sitä hieman tarkemmin.
– Kyse on siitä, että toimimme eräänlaisena siltana kannattajien ja seuran välillä. Meillä on myös yhteyksiä vierasjoukkueiden kannattajiin, vastustajaseuroihin, jalkapalloliittoon ja liigaorganisaatioon. Saksassa tai Englannissa SLO on seuran täys- tai osa-aikainen työntekijä, kun taas Suomessa työskentelemme useimmiten vapaaehtoisina. Vain HJK:lla on osa-aikainen palkattu SLO, kertoo Erik Forss.
– SLO ei ole cheerleader eikä se, joka näkyy ja kuuluu eniten katsomossa. Tarkoitus on edistää monin tavoin positiivista katsomokulttuuria, myös ottamalla aktiivisesti osaa vierasjoukkueen kannattajien vastaanottamiseen. Jos heidät otetaan hyvin vastaan, voimme odottaa samaa kohtelua, kun me Jarosu-kannattajat menemme heidän luokseen, Forss jatkaa.
Olli Nevala sai kysymyksen SLO:ksi yhdessä Erik Forssin kanssa osittain siksi, että Nevala asuu Pietarsaaressa ja Forss pääkaupunkiseudulla. Näin he voivat jakaa keskenään työt ja vastuut sekä koti- että vierasotteluiden yhteydessä. Otteluihin liittyvien tehtävien lisäksi tehtävän sisältö voi olla melko avoin.
– Se riippuu paljon siitä, mitä ihmiset haluavat meidän tekevän. Jos sinulla on kysyttävää tai ajatuksia kannattajatoiminnasta, ota meihin yhteyttä, Nevala sanoo.
Nyt, kauden 2025 ja 2026 välissä, he voivat todeta, että Jaron aktiivinen kannatus on kehittynyt paljon vain kahdessa kaudessa.
– Nykyään kannattajamatkoilla ei kuulla vain suomea ja ruotsia, vaan myös esimerkiksi espanjaa, arabiaa ja englantia, mikä on todella ilahduttavaa. Kaupunki on niin pieni, että kannattajakatsomossa ei voi olla vain yksi tietty ryhmä, joka matkustaa vierasotteluihin. Me, jotka olemme olleet mukana jo jonkin aikaa, olemme sanoneet jo kauan, että iällä, sukupuolella tai kielellä ei ole väliä, kunhan on kiinnostunut kannustamaan Jaroa, Nevala sanoo.
Forss ja Nevala uskovat, että yksi syy sekä kotikatsomon että vieraskatsomon kasvulle on yksinkertaisesti se, että ihmiset houkuttelevat toisia ihmisiä.
– Jos katsomossa on kymmenen ihmistä, se erottuu, mutta jo 40 ihmisen joukko on jo jotain muuta ja tietyllä tavalla helpompi saada vielä lisää ihmisiä mukaan, Nevala sanoo.
– Kannattajaryhmässä on mukavaa nähdä ihmisiä, joita ei tunne. Suuri syy kannattajaryhmän kasvuun on luultavasti myös Project Liv Arena. Kun voimme järjestää siellä tifo-tapahtumia, kannattajaryhmä näyttää kaukaa katsottuna oikealta jalkapallokatsomolta, mikä houkuttelee lisää ihmisiä mukaan, Forss sanoo.
SLO:t huomaavat molemmat suuren kiinnostuksen Jaroa ja Project Liv Arenaa kohtaan sekä Pietarsaaressa että koko jalkapallomaailmassa.
– Viimeksi tänä aamuna kuntosalilla eräs mies tuli juttelemaan Jarosta. Kaupunki on pieni, ja kiinnostus Jaroa kohtaan auttaa meitä kaikkia rakentamaan henkilökohtaisia suhteita. Myös kriittiset äänet ovat tarpeen, meidän ei tarvitse aina olla samaa mieltä kaikesta, sanoo Nevala.
– Minulla ei ole tästä mitään tietoa, vaan se on enemmänkin vatsatuntuma, mutta en usko, ettäolen koskaan puhunut Jarosta niin paljon kuin nyt, enkä ole koskaan kokenut tällaista vetovoimaa Jaroa kohtaan kuin nyt, sanoo Forss ja kertoo, että häneen otti äskettäin yhteyttä Ilves-kannattaja, joka kysyi, onko totta, että Project Liv Arenalla on oikeasti seisomakatsomo ilman istuimia, eli juuri kuten aktiivikannattajat nimenomaan haluavat.
”Miten se tapahtui?”, hän kysyi. Vastaus on, että areenan suunnittelussa on kuunneltu kannattajia, Forss sanoo.
Kun tapaamme, on 27. joulukuuta ja sarjan alkuun on vielä yli kolme kuukautta. Jaro pelaa ensimmäisen ottelunsa kotona FC Lahtiä vastaan pääsiäisiltana 4. huhtikuuta.
– Se on ensimmäinen kerta, kun aloitamme kauden Project Liv Arenalla. On mukavaa, että kysymys ei ole etukäteen ”Voimmeko pelata?”, vaan enemmänkin ”Kuinka monta meitä voi tulla?”, Nevala sanoo.
– Uskon, että avausottelu voi houkutella melko paljon katsojia, etenkin koska sää ei todennäköisesti ole yhtä kylmä kuin se saattoi olla Keskuskentällä huhtikuussa. Tiedän myös, että kannattajatoiminta tulee kehittymään monin tavoin. Talven aikana nuoremmat kannattajat järjestävät useita kokouksia, joissa he organisoivat työtään ja päättävät tarkemmin, kuka tekee mitäkin, esimerkiksi vierasmatkojen yhteydessä.
Teksti ja kuva: Pär Jonasson
Jaron SLO:t
Nimi: Erik Forss
Ikä: 40 vuotta
Asuinpaikka: Vantaa
Miksi Jaro: Kiitän vanhempiani siitä, että he tutustuttivat minut Jaroon jo ennen kuin osasin edes kävellä.
Paras Jaromuisto: Tifo ensimmäisessä ottelussa Project Liv Arenalla vuonna 2025. Tiforyhmän tekemän työn laajuuden näkeminen lämmittää sydäntä vielä tänäkin päivänä!
Huonoin Jaromuisto: Ne pitkät minuutit ennen kuin tuomari päätti ottelun Mariehamnissa syksyllä 2006 ja Jaro pysyi liigassa hiuksenhienosti.
Nimi: Olli Nevala
Ikä: 49
Asuinpaikka: Pietarsaari
Miksi Jaro: Olen kotoisin Pietarsaaresta ja aloin käydä otteluissa jo pienenä.
Paras Jaromuisto: Liigakarsinta Lahdessa vuonna 2024.
Huonoin Jaromuisto: Cupin finaali vuonna 1992.